Valitettavasti käyttämäsi selain on vanhentunut, eikä sivusto luultavasti näy ja toimi oikein. On korkea aika päivittää selain.

Sivusto edellyttää toimiakseen, että JavaScript on sallittu selaimen asetuksissa.

Jokaisella on oikeus hyvään esimieheen

Sirpa Huuskonen
henkilöstöjohtaja
ISS palvelut

Tyytyväinen ja sitoutunut henkilöstö on ISS:n tärkein pääoma ja liiketoimintastrategian perusta. Menestyksekäs ja asiakkaan tarpeet täyttävä palvelu edellyttää vahvaa panostusta henkilöstön hyvinvointiin, ammattimaisuuteen ja kykyyn palvella asiakasta. Henkilöstön työterveyden, -turvallisuuden ja -kyvyn varmistaminen on keskeinen osa ISS:n johtamista ja päivittäistä toimintaa.

ISS tarjoaa työntekijöilleen kokopäiväistä työtä, vaihtelevia tehtäviä ja mahdollisuuksia urakiertoon. ISS haluaa tarjota työntekijöilleen alan parhaan tuen ja parhaat toimintaedellytykset onnistua työssä. ISS:n tavoitteena on olla alan halutuin työpaikka.

Hyvä esimiestyö on keskeistä henkilöstön sitoutuneisuuden ja motivaation lisääjänä.

ISS:n henkilöstöstrategia perustuu hyvään henkilöstöjohtamiseen, henkilöstön osaamisen, motivaation ja hyvinvoinnin kehittämiseen sekä siihen, että oikeat ihmiset toimivat oikeilla paikoilla. Henkilöstövaltaisena palveluyrityksenä ja Suomen kolmanneksi suurimpana yksityisenä työnantajana hyvä henkilöstöjohtaminen on yksi ISS:n menestystekijöistä. Hyvä esimiestyö on keskeistä myös henkilöstön sitoutuneisuuden ja motivaation lisääjänä.

ISS varmistaa lain ja työehtosopimusten mukaisen toiminnan riittävällä koulutuksella, sisäisillä ohjeistuksilla ja valvonnalla. Keskitetyn työsuhdeneuvonnan lisäksi jokaisessa ISS:n liiketoimintayksikössä toimii oma henkilöstöpäällikkö esimiesten ja henkilöstön tukena mm. työhyvinvointi-, koulutus- ja työsuhdeasioiden hoitamisessa. Henkilöstöjohtamisessa esimiehiä tukee HRM-järjestelmä, joka kokoaa kaikki työsuhteen elinkaareen liittyvät ohjeistukset ja mallipohjat, uudet työsopimukset ja työntekijöiden henkilötiedot. Henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseksi on ISS:llä otettu käyttöön aivan uudenlainen sähköinen työturvallisuus-, terveys- ja työkykyjärjestelmä, eli TTT-järjestelmä. Se on työkalu ennakoivaan työhyvinvoinnin, työkyvyn ja työturvallisuuden johtamiseen. Järjestelmä on kehitetty ISS:n tarpeiden mukaan.

ISS kouluttaa esimiehiä henkilöstön johtamisessa, varhaisen välittämisen mallissa ja työsuhdeasioissa säännöllisesti. Esimiehiä koulutetaan esimerkiksi itsensä ja monimuotoisen tiimin johtamisessa, vaikeiden asioiden puheeksiottamisessa, yhteistoiminta-asioissa, liikkeen luovutuksissa sekä muissa työsuhdeasioissa. Esimiesten perehdytykseen kuuluu työsuhdeasioiden verkkokurssin ”Työsuhteen solmiminen ja päättäminen” suorittaminen. 165 esimiestä suoritti kyseisen verkkokoulutuksen vuonna 2013.

ISS on monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta tukeva organisaatio, joka takaa yhdenvertaiset mahdollisuudet, oikeudet ja kohtelun kaikille. ISS on sitoutunut vastuulliseen johtamiseen, joka sisältää sosiaalisen vastuunoton, reilun työyhteisön, hyvän vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan sekä oikeudenmukaisen johtamisen periaatteet. ISS allekirjoitti FIBS-yritysvastuuverkoston monimuotoisuussitoumuksen ensimmäisten suomalaisyritysten joukossa syksyllä 2012.

ISS työllistää yli 90 eri kansallisuutta.

Monimuotoisuus tarkoittaa ISS:llä erilaisia ihmisiä: maahanmuuttajia, ikääntyviä, harjoittelijoita, osatyökykyisiä ja erilaisia koulutus- tai kokemustaustoja omaavia henkilöitä, jotka ovat kaikki ISS:lle yhtä suuri voimavara.

ISS:n ikäjakauma oli vuonna 2013 molemmista ääripäistään tasainen: sekä alle 25-vuotiaita että yli 55-vuotiaita oli lähes saman verran eli 17 prosenttia. Vuonna 2013 ISS työllisti kaikkiaan 93 kansallisuutta.

Monimuotoisuusperiaatteet huomioidaan ISS:n jokapäiväisessä toiminnassa monin tavoin: esimies- ja palveluohjaajavalmennuksissa, kesätyöntekijöiden ja maahanmuuttajien rekrytoinneissa, ikäjohtamisen ohjelmassa, osatyökykyisten työn räätälöinnissä sekä uusille työntekijöille suunnattujen oppimiskeskusten muodossa.

Amisten terveiset työelämälle Dialogin avulla

Terveiset työelämälle

ISS ja amikset Dialogiin paremman työelämän puolesta

ISS on mukana Ellun Kanojen vetämässä Dialogi-hankkeessa, jossa selvitetään ammattiin opiskelevien työelämään liittyviä asenteita ja toivomuksia. Hankkeen tavoitteena on luoda vuoropuhelua amisten ja heidän tulevien työnantajiensa välille.

– Ammattiin opiskelevat ovat erittäin tärkeä kohderyhmä ja haluttuja työntekijöitä. Heidän ajatuksistaan ja asenteistaan työelämää kohtaan on kuitenkin saatavilla vähän tietoa. Siksi haluamme kuulla suoraan heiltä, mitä he odottavat työelämältä ja ammatilliselta tulevaisuudeltaan, henkilöstöjohtaja Sirpa Huuskonen toteaa.

Puhtaat tilat houkuttelevat ostoksille.

Vonevilat Ruuhimäki
toimitilahuoltaja
Jyväskylä

1 200 ISS työllisti 1 200 kesätyöntekijää.

Vuonna 2013 ISS:llä oli avoinna yli 4 600 tehtävää. ISS:llä on merkittävä rooli myös maahanmuuttajien ja nuorten työllistämisessä. ISS on lisäksi yksi suurimmista kesätyöpaikkoja tarjoavista yrityksistä koko maassa. ISS rekrytoi noin 1 200 kesätyöntekijää eri puolilla maata vuonna 2013.

ISS kannustaa työntekijöitään kouluttautumaan ja kehittämään taitojaan sekä yrityksen sisäisissä koulutuksissa että ammatillista koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa. Ammatillisen osaamisen lisäksi ISS:llä panostetaan asiakaspalvelu- ja tiimityötaitojen kehittämiseen sekä turvallisuuskoulutukseen.


4.3.1 Monipuolisia töitä erilaisille ammatti- ja henkilöstöryhmille

Suomen kolmanneksi suurimpana yksityisenä työnantajana ISS on mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa, jossa kaikille löytyy työ ja jossa jokaisella on oikeus hyvään työpaikkaan.

Vuonna 2013 ISS Palvelut Oy työllisti 1 965 uutta työntekijää vakituisiin työsuhteisiin ja 2 716 työntekijää määräaikaisiin työsuhteisiin. Määräaikaiset työntekijät sisältävät myös kesätyöntekijät ja muut kausiluontoiset työntekijät. Lisäksi ISS Henkilöstöpalvelut Oy työllisti vuonna 2013 noin tuhat uutta vuokratyöntekijää. Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2013 oli koko henkilöstön osalla 23,2 prosenttia.

1 965 ISS työllisti 1 965 uutta työntekijää vakituisiin työsuhteisiin.

Työn ja opiskelun yhdistäminen on sujuvaa

Työharjoittelu antoi hyvät valmiudet uran jatkolle ISS:llä.

Henri Rosenlund
palveluesimies
Helsinki

Uramahdollisuudet avoinna

Ura ISS:llä voi aueta opiskelijalle yllättävästikin. Näin kävi insinööriopiskelija Henri Rosenlundille, joka nappasi vakituisen työpaikan jo opiskeluaikanaan. Henri työskentelee palveluesimiehenä paloturvallisuusosastolla ja viimeistelee samalla opintojaan.
– Aloitin paloturvallisuusosastolla työnjohtoharjoittelussa vuoden 2012 alussa. 2013 maaliskuussa siirryin osaston sisällä vakituiseen palveluesimiehen tehtävään, hän kertoo.

Henri opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa talotekniikan insinööriksi. Opinnot hän aloitti syksyllä 2009, ja valmistuminen häämöttää lähitulevaisuudessa. Henri teki nykyistä tehtäväänsä vastaavia töitä jo opintoihin kuuluneessa harjoittelussa.
– Työn ja opiskelun yhdistäminen sujui luontevasti, sillä vuoden kestänyt työharjoittelu oli kokoaikainen. Se antoi hyvät valmiudet uran jatkolle ISS:llä. Talo oli jo tuttu, ja työtehtävät houkuttelivat jäämään.

Palveluesimiehen tehtävän myötä Henrin vastuualue on kasvanut. Nykyinen työ vastaa ammattikorkeakoulun insinööriopintoja hyvin. Paloturvallisuusasioita ei ole opinnoissa käsitelty, mutta työnjohtopuoli on jo koulutusohjelmasta tuttu.
– Työhöni kuuluu tarvittavien asennustöiden resursointia sekä tarjousten laskemista erilaisiin projekteihin. Alaisia minulla on kahdeksan, Henri kertoo.

Hän on tyytyväinen siihen, että isossa yrityksessä tehtäviä on tarjolla eri alojen opiskelijoille.
– On hyvä, että ISS tarjoaa työmahdollisuuksia nuorille ja opiskelijoille. Esimerkiksi kiinteistöjen ylläpitopalveluissa työskentelee jonkin verran opiskelijoita.

LÄHDE: töISSä-henkilöstölehti 2/2013


4.3.2 Työhönoton periaatteet

ISS arvostaa hakijoidensa työnhakuun käyttämää aikaa ja on sitoutunut antamaan kaikille hakijoille palautteen hakemuksen saapumisesta ja avoimen haun rekrytointipäätöksistä. ISS:n sähköinen työnhakulomake ja yhdenmukainen tapa rekrytoida samanarvoistavat hakijoita.

ISS noudattaa työhönotossa seuraavia periaatteita:

  • Jokaisessa rekrytoinnissa arvioidaan hakijan soveltuvuutta tehtävälle asetettuihin kriteereihin.
  • Hakeminen ISS:lle on aina luottamuksellista, eikä hakemustietoja luovuteta ilman hakijan lupaa eteenpäin.
  • Suositukset kysytään vain hakijan luvalla.
  • Hakijoita kohdellaan kunnioittavasti, tasapuolisesti ja luottamuksellisesti läpi rekrytoinnin.

ISS palkkaa vuosittain noin 1 200 kesätyöntekijää ja oli myös vuonna 2013 mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa, jonka viiteen periaatteeseen ISS on sitoutunut:

  • Mielekäs työ ja kohtuullinen palkka.
  • Hyvä hakijakokemus.
  • Perehdytys ja ohjaaminen.
  • Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus.
  • Kirjallinen työsopimus ja työtodistus.

800 ISS työllisti liki 800 taustaltaan työtöntä.

Suurista hakijamääristä huolimatta ISS on ajoittain jo nyt ja tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin työvoiman saatavuushaasteiden edessä. Siksi ISS haluaa jatkossa tarjota yhä useammin väylän työelämään myös vastavalmistuneille ja vailla ammatillista koulutusta oleville nuorille, pitkään työtä vailla olleille aikuisille, alan vaihtajille, osatyökykyisille sekä oppisopimusopiskelijoille ja -harjoittelijoille. Vuonna 2013 ISS työllisti taustaltaan työttömiä henkilöitä liki 800. ISS:n tavoitteena on olla palvelualan halutuin ja vastuullisin työnantaja.

Lue, miten ISS osallistuu nuorten aikuisten työllistämiseen ja kouluttamiseen

ISS mukana Nuorisotakuussa

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista. Sillä tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Suomen kolmanneksi suurimpana yksityisenä työllistäjänä ISS osallistuu aktiivisesti nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kartoittamalla muun muassa kaikki sen piiriin kuuluvat työntekijänsä ja ohjaamalla heitä aktiivisesti kohti tutkintotavoitteista koulutusta.

– Huolehdimme, että koulutus- ja urapolut tulevat entistä näkyvimmiksi sekä henkilöstölle että työnhakijoillemme ja korostamme ammatillisen koulutuksen merkitystä sekä nykyisissä että tulevissa työtehtävissä, henkilöstöjohtaja Sirpa Huuskonen sanoo.

Osallistuminen valtakunnalliseen Nuorisotakuu-hankkeeseen on tärkeä osa ISS:n yritysvastuuta. Kiinteistöpalveluala tarvitsee jatkuvasti uusia työntekijöitä, ja ISS:lle­ on tärkeää parantaa alan vetovoimaa nuorten keskuudessa.

– Kiinteistöpalvelualalta eläköityy muutaman vuoden sisällä tuhansia työntekijöitä. Sen vuoksi meille on tärkeää korostaa alan monipuolisia työtehtäviä ja uramahdollisuuksia. Meillä on tarjota työtä, jota ei voi siirtää ulkomaille, Sirpa Huuskonen jatkaa.

Kiinteistöpalveluala tarvitsee jatkuvasti uusia työntekijöitä.

4.5 Hyvissä voimissa – henkilöstön työhyvinvointi

Rakennan terveellistä ja turvallista huomista.

Jarita Huotari
projektipäällikkö
rakennuttamispalvelut
Helsinki

ISS on palveluntuottaja, jonka kilpailukyky rakentuu osaavien työntekijöiden ammattitaidosta. Siksi henkilöstön terveys, turvallisuus ja työkyky ovat ensiarvoisen tärkeitä, ja niiden turvaaminen kuuluvat tärkeänä osana johtamisperiaatteisiin.

ISS:ssä noudatetaan ISS-konsernin terveys-, turvallisuus- ja ympäristöjohtamisjärjestelmää (HSE Management System) ja ISS Palveluiden toimintajärjestelmää, jotka pohjautuvat OHSAS 18001 ja ISO 14001 -standardeihin. Järjestelmässä on kuvattu terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden hallinta ja kehittäminen.

Ennakoi, seuraa, reagoi

ISS:n Hyvissä Voimissa -työhyvinvointiohjelma käynnistettiin vuonna 2008. Ohjelman tavoitteena on ennakoida henkilöstöön kohdistuvia työterveys- ja työturvallisuusriskejä, lisätä henkilöstön hyvinvointia ja pidentää työuria. Lisäksi tavoitteena on alentaa työkyvyttömyydestä aiheutuneita kustannuksia sekä lisätä tuottavuutta ja kilpailukykyä.

ISS:n terveys-, turvallisuus ja työkykyjohtaminen perustuu kolmeen asiaan: ennakoi, seuraa ja reagoi. Olennaista on myös tiivis yhteistyö ja yhteisesti sovitut toimintamallit muun muassa työterveyshuollon ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Työturvallisuus-, työterveys- ja työkykyasioita koordinoi henkilöstöyksikön niin sanottu TTT-tiimi.

Tavoitteet ja painopistealueet vuosille 2013–2015

Hyvissä voimissa -työhyvinvointiohjelman päämääränä 2013–2015 on lisätä henkilöstön työhyvinvointia ja hallita työkyvyttömyyden kustannuksia vähentämällä henkilöstöön kohdistuvia työturvallisuus-, terveys- ja työkykyriskejä. Henkilöstön työkyvyn tukeminen läpi työuran edistää myös ISS:n houkuttelevuutta vastuullisena työnantajana.

Tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä:

  • säilyttää sairauspoissaolot korkeintaan tasolla 5,0 prosenttia
  • alentaa tapaturmataajuus (LTIF) tasolle 14
  • lisätä turvallisuushavaintojen määrää: 2 havaintoa/ISS:läinen
  • vakiinnuttaa TYEL-maksuluokat tasolle 3–4
  • nostaa keskimääräistä eläkeikää 63,5 vuoteen.

Työhyvinvoinnin mittareina seurataan myös HEHKU henkilöstötutkimusta, vaihtuvuutta sekä henkilöstötuottavuutta.

Työhyvinvointiohjelman painopistealueina 2013–2015:

  • esimiestyön ja ennaltaehkäisevän työturvallisuus-, terveys- ja työkykytoiminnan vahvistaminen
  • henkilöstön osallistaminen oman työn kehittämiseen
  • jokaisen työntekijän vastuuna on oman ja työyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä
  • työturvallisuusyhteistyön tiivistäminen asiakkaiden kanssa yhteisellä työpaikalla.

Lisäksi laaditaan vuosittaiset työturvallisuus-, terveys- ja työkykysuunnitelmat. Toimintaa suuntaavat myös työsuojelun ja työterveyshuollon toimintaohjelmat.

Hyvissä voimissa mittarit

-2000 Tapaturmapoissaoloja oli yli 2 000 päivää vähemmän kuin vuonna 2012.

-20% Työtapaturmien määrä väheni 2012–2013.

-7% Sairauspoissaolopäivät laskivat seitsemän prosenttia eli henkilöstö sairasti yli 10 000 päivää vähemmän kuin edellisvuonna.


Sairauspoissaolot (%)

Sairauspoissaolot ovat alentuneet merkittävästi – keinoina mm. tehokkaat työkalut ja prosessit, kuten työturvallisuus-, terveys- ja työkyky -järjestelmä ja varhaisen tuen malli.


4.5.1 Työhyvinvoinnin ennakoiva johtaminen

Henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseksi on ISS:llä otettu käyttöön aivan uudenlainen sähköinen työturvallisuus-, terveys- ja työkykyjärjestelmä, eli TTT-järjestelmä. ISS:n tarpeiden mukaan kehitetty TTT-järjestelmä on työkalu ennakoivaan työhyvinvoinnin johtamiseen. Järjestelmän avulla ISS voi entistä paremmin reagoida työturvallisuutta tai työkykyä uhkaaviin tekijöihin muun muassa turvallisuushavaintojen tai sairauspoissaoloherätteiden avulla. Uraauurtavaksi järjestelmän tekee se, että se on käytössä myös työterveyshuollolla sekä eläke- ja tapaturmavakuuttajilla. Tämä tiivistää yhteistyötä ja parantaa työhyvinvoinnin johtamista entisestään.

TTT-järjestelmä on työ­kalu ennakoivaan työhyvinvoinnin johtamiseen.

Vuoden 2013 aikana ISS koulutti esimiehiä, työterveyshuoltoa ja eläkevakuuttajia käyttämään järjestelmää aktiivisesti ja monipuolisesti. Entistä parempi varhaisen tuen mallin mukainen toiminta, varhainen reagointi sairauspoissaoloihin sekä hyvä yhteistyö työntekijöiden, esimiesten ja työterveyshuollon välillä omalta osaltaan vaikuttivat sairauspoissaolojen vähenemiseen ja eläkeriskien hallintaan.


4.5.2 Panostusta ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon

ISS:n työterveyshuollossa painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa eli niissä toimenpiteissä, joiden avulla ylläpidetään ja edistetään työntekijän terveyttä ja työkykyä. Erityisesti on kiinnitetty huomioita alalle tyypillisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon lisäämällä esimerkiksi työfysioterapeuttien ohjausta ja neuvontaa sekä suunnattuja työpaikkakäyntejä. Tavallisten työpaikkaselvitysten lisäksi työterveyshuolto teki vuonna 2013 tuotekohtaisia perusselvityksiä. Niissä on ollut tavoitteena kartoittaa ja arvioida ammattikohtaiset terveys- ja turvallisuusriskit. Tätä työtä jatketaan vuoden 2014 aikana.

ISS:n työterveyshuollossa painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa.

4.5.3 Työkykyä tukemassa

Varhaisen tuen malli on ollut jo pitkään käytössä ISS:llä, ja TTT-järjestelmän avulla sen käyttöä on voitu lisätä merkittävästi. Esimiesten saamat sairauspoissaoloherätteet auttavat varhaisempaan reagointiin kuin aiemmin. Käytössä on myös tuetun työhön paluun malli, joka sisältää muun muassa yhteydenpidon sairauslomalla olevaan työntekijään, työhön paluun suunnittelun ja työhön paluun tuen. Yksi merkittävä työkyvyn tukemisen malli on ISS:n sisäinen työkykyrahasto, jonka avulla tuetaan osatyökykyisten työntekijöiden työssä pysymistä tai työhön paluuta. Tässä toiminnassa tärkeän roolin saavat ISS:n omat työhönvalmentajat, joiden resursseja lisättiin vuonna 2013.

Esimiesten saamat sairauspoissaolo­herätteet auttavat aiempaa varhaisempaan reagointiin.

  • SISKO ON ISS:N PITKÄAIKAINEN SIIVOOJA, JONKA POISSAOLOT OVAT VIIME AIKOINA LISÄÄNTYNEET.

    ISS:n kil­pai­lu­ky­ky koos­tuu osaa­vien työnte­kijöiden am­mat­ti­tai­dos­ta. Sik­si hen­kilöstön ter­veys, tur­val­li­suus ja työkyky ovat en­siar­voi­sen tärkeitä. Hy­vissä Voi­mis­sa -työhy­vin­voin­ti-oh­jel­man ta­voit­tee­na on en­na­koi­da työtur­val­li­suus­ris­kejä, lisätä hen­kilöstön terveyttä ja hy­vin­voin­tia sekä pi­dentää työuria.

  • ESIMIES PYYTÄÄ SISKON KESKUSTELEMAAN TYÖKYVYSTÄ JA TYÖTEHTÄVISTÄ.

    Jatkossa seurataan, riittääkö työkohteen vaihto vai tarvitaanko lisätoimia, kuten esimerkiksi uudelleensijoittamista tai kouluttamista fyysisesti vähemmän kuormittavaan työhön.

  • PALAUTEKESKUSTELU TUOTTAA TULOSTA JA SISKO ON TAAS TYÖN TOUHUSSA.

    ISS:n strategian mukaisesti palvelumme tehokkuus perustuu voimaa antavaan johtajuuteen. Hen­kilöstölle py­ritään tar­joa­maan alan pa­ras tuki ja par­haat toi­min­tae­del­ly­tyk­set on­nis­tua työssään.

 / 


4.5.4 Työkykyä edistäviä hankkeita

Ikäohjelma

ISS:llä käynnistyi vuonna 2013 Hyvissä voimissa kaiken ikää -ikäohjelmahanke, jonka tavoitteena on parantaa työntekijöiden hyvinvointia, vähentää sairauspoissaoloja ja pidentää työuria. Ikäohjelman kohderyhmänä on ensimmäisessä vaiheessa +55-vuotiaat. Lokakuusta 2013 lähtien ryhmä 55 vuotta täyttäneitä on osallistunut ikäohjelmaan kuuluviin hyvinvointivalmennuksiin. Jatkossa ikäohjelma laajenee koskemaan kaikenikäisiä.

Ikäohjelman osa-alueita ovat henkilöstösuunnittelu yritys- ja yksikkötasolla, ikäjohtaminen esimiestyössä, hyvinvointivalmennukset ikääntyville sekä työterveyshuollon tuki ikääntyville. Näihin osa-alueisiin kuuluu muun muassa osaamisen jakamista, urakeskusteluja ja tarvittaessa työkuvan muokkausta ja joustoja, hyvinvointivalmennusta sekä hyvinvointisuunnitelmien laatimista. Työtä voidaan räätälöidä esimerkiksi työaikaa, -kohdetta ja -menetelmiä muokkaamalla.

63,3v Keskimääräinen eläköitymisikä nousi 63,3 vuoteen.

Savuton ISS

Vuoden 2013 aikana ISS edisti aktiivisesti Savuton ISS -periaatteita, ja yhtiö on vaiheittain siirtynyt savuttomaksi työpaikaksi. ISS haluaa ylläpitää ja parantaa työntekijöidensä terveyttä ja työhyvinvointia edistämällä tupakoimattomuutta ja tukemalla tupakoinnin lopettamista.

Henkilöstötyytyväisyyskysely HEHKU

Vuosittain toteutettava henkilöstötyytyväisyyskysely kertoo, mitä henkilöstölle kuuluu. HEHKU-kyselyssä jokaisella on mahdollisuus antaa johdolle ja esimiehelleen palautetta sekä kertoa omista työhön, työyhteisöön tai ISS:ään liittyvistä ajatuksistaan, kokemuksistaan tai ideoistaan. Saadut tulokset ja niistä johdettavat kehittämistoimenpiteet käydään läpi sekä koko organisaation tasolla että tiimikohtaisesti. Vuonna 2013 HEHKU -kyselyn kaikkien kysymysten keskiarvo oli 4,1 (asteikolla 1 huonoin-5 paras). Tulos oli sama kuin vuonna 2012.

Työntekijöiden työmotivaatiota ja työkyvykkyyttä mittaavien kysymysten avulla arvioidaan työntekijöiden sitoutuneisuutta. Vuoden 2013 HEHKU-kyselyn tulokset osoittivat, että suurin osa työntekijöistä kokee pystyvänsä tekemään työnsä hyvin sekä ovat motivoituneita työn tekemiseen. Vuonna 2013 sitoutuneisuustulos oli 4,5 (asteikolla 1 huonoin–5 paras), mikä oli sama kuin vuonna 2012. Henkilöstön pysyvyyttä kuvaava tulos pysyi niin ikään samana kuin edellisvuonna, noin 80 % työntekijöistä ilmoitti haluavansa jatkaa työskentelyä ISS:llä.

HEHKU-kyselyyn vastanneet toivoivat vuonna 2013 kohennusta mahdollisuuksiinsa edetä työssään ja vaihtaa työtään. Myös esimiestyön vuorovaikutuksen osalta koettiin kehittämistarvetta.

4,5 HEHKU: henkilöstön sitoutuneisuus 4,5.

HEHKU -kyselyllä työntekijät pääsivät vaikuttamaan työhyvinvointiin

HEHKU on yhteinen asia.

Kaisa Lusenius
palveluesimies
Turku

HEHKUta ihmeessä!

Kaikki ISS:läiset voivat vaikuttaa työpaikkansa kehittämiseen vastaamalla vuosittain toteutettavaan henkilöstön hyvinvointikyselyyn HEHKUun. – Kyselyyn vastaaminen on verrattavissa äänestämiseen. Jokainen pääsee kertomaan mielipiteensä. Hehkuun vastaavat kaikki päälliköitä myöten – kyseessä on yhteinen asia, kertoo siivouspalveluiden palveluesimies Kaisa Lusenius Turusta.

Kaisa palkittiin vuonna 2012 hyvistä Hehku-kyselyn tuloksista. Hänen alaistensa vastausprosentti oli korkea, ja hän sai heiltä hyvät arviot esimiestyöstä. – Jotta mahdollisimman moni vastaisi, järjestän tilaisuuden, jonka aikana työntekijät täyttävät Hehku-kyselyn. Näin kyselykaavake ei jää kotiin seilaamaan.

Tulokset käydään yhteisissä kokouksissa läpi, ja työntekijät pääsevät vaikuttamaan työhönsä. Jatkosuunnitelmat tehdään tulosten pohjalta.

LÄHDE: töISSä-henkilöstölehti 3/2013

Hehkun kautta henkilöstö voi vaikuttaa omaan työhönsä.

4.5.5 Työturvallisuus

Tapaturmat ISS:llä ovat vähentyneet pitkällä aikavälillä. Tapaturmataajuus (LTIF) ja tapaturmapoissaolot vähenivät myös vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna. Nämä tulokset ovat seurausta oikean suuntaisista työturvallisuustoimenpiteistä, kuten liukkauden hallinnan ohjelmasta. ISS:n tavoitteena on tapaturmaton työpaikka, jonka vuoksi jatkossa panostetaan johdon, esimiesten ja henkilöstön turvallisuusosaamisen lisäämiseen entisestään sekä tuotteiden osalta erityisesti kiinteistöjen ylläpitopalvelujen työturvallisuuden kehittämiseen.

-2000 Tapaturmapoissaoloja oli yli 2 000 päivää vähemmän kuin vuonna 2012.

Suunta 100 -visio

ISS:n työterveys-, työturvallisuus- ja ympäristövision nimi on 100.
1: Me pyrimme olemaan numero 1 omalla alallamme ja haluamme, että meidät tunnistetaan alan johtavaksi toimijaksi työterveys-, työturvallisuus- ja ympäristöasioissa,
0: vakavien tapausten ja työtapaturmien määrä työpaikoillamme on nolla ja
0: työpaikoillamme ei satu yhtään työtapaturmapohjaista kuolemantapausta.

Vuonna 2013 ISS toteutti seuraavia työturvallisuustoimenpiteitä Nolla tapaturmaa -tavoitteen saavuttamiseksi:

  • Työturvallisuussääntöjen animaatiovideo otettiin käyttöön
  • Turvallisuushavaintokampanja
  • Riskienarviointimalli uudistettiin tuotekohtaiseksi
  • Tapaturman tutkinnasta toteutettiin valmennukset
  • Suojajalkine-etuuskäytäntö vakiintui siivoojille, palveluohjaajille ja ruokailupalvelun henkilöstölle tuki- ja liikuntaelinoireiden vähentämiseksi.

Liikkumis- ja liukastumistapaturmat ovat vuosittain muodostaneet lähes puolet ISS:n kaikista tapaturmista. Niiden vähentämiseksi toteutettiin erillinen ohjelma talvikaudelle 2012–2013. Sen osana julkaistiin ISS:n omiin tapaturmiin pohjautuvat Liukkaus hallintaan -videot. Lisäksi esimiehiä kannustettiin hankkimaan henkilöstölleen talvijalkineisiin kiinnitettäviä liukuesteitä ja talvipyöräilijöille polkupyöriin nastarenkaita. Monien toimenpiteiden yhteistuloksena liukastumis- ja liikkumistapaturmat vähenivät.

Katso Liukkaus hallintaan -video

Liukkauden hallintateema oli esillä myös Turvallista työpäivää -henkilöstötapahtumissa, joita toteutettiin vuonna 2013 yhdeksän tilaisuutta eri puolella Suomea ja niihin osallistui 765 ISS:läistä. Tapahtumat toteutettiin yhteistyössä ISS:n yhteistyökumppaneiden, kuten työterveyshuollon, vakuutusyhtiöiden ja suojaintoimittajien kanssa. Kouvolassa pidetyssä tilaisuudessa työterveyden teemana oli tasapainotaito.

ISS:n tuottamat palvelut toteutetaan ns. yhteisillä työpaikoilla, joissa asiakkaan kanssa yhteisesti sovitut toimintatavat luovat edellytykset turvalliselle toiminnalle. Yhteisen työpaikan käsitettä sekä osapuolten vastuita ja velvoitteita käsiteltiin syksyllä 2013 Yhteinen työpaikka -tilaisuudessa ISS:n asiakkaan Atrian kanssa. Tavoitteena oli löytää uusia konkreettisia toimia yhteisen työturvallisuuden edelleen kehittämiseksi. Tilaisuuteen osallistui molempien yritysten johtoa, tuotannon esimiehiä sekä työsuojeluorganisaation henkilöitä, ja se toteutettiin yhteistyössä tapaturmavakuutusyhtiöiden kanssa. Myönteisen palautteen johdosta vastaavia tilaisuuksia järjestetään lisää vuonna 2014.

Turvakierroskäytäntö jatkui edellisten vuosien tapaan vuonna 2013. ISS:llä dokumentoitiin yhteensä 103 turvakierrosta. Johtajien ja työsuojeluvaltuutettujen lisäksi tuotejohtajia, aluepäällikköjä ja palveluesimiehiä oli toteuttamassa turvakierroksia. Johdon turvakierroksille osallistui kohteen henkilöstöä ja asiakkaiden yhteyshenkilöitä.

Yrittäjäasenne auttaa mukautumaan nopeisiin muutoksiin.

Katariina Leppilampi
ravintolapäällikkö
Espoo

ISS:n henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa arvostetaan ja siihen myös panostetaan runsaasti. Osaamisen kehittyminen vaikuttaa myönteisesti henkilöstön työmotivaatioon, työviihtyvyyteen ja alan arvostukseen. ISS:n koulutustarjonta kattaa monipuolisesti niin perusammatillisen osaamisen, tutkintotavoitteisen koulutuksen kuin esimiestyötä, johtamista ja erilaisia asiantuntijuuksia kehittäviä valmennuksia. Lisäksi ISS tukee ja kannustaa henkilöstöään kehittymään muun muassa urakiertoa tukemalla.

Koulutus- ja valmennusohjelmien tavoitteena on varmistaa henkilöstön osaamisen korkea taso, ISS:n strategian toteutuminen sekä asiakaslupausten lunastaminen. Pitkäjänteisellä henkilöstön kehittämisellä varaudutaan vastaamaan jatkuviin muutoksiin sekä tulevaisuuden haasteisiin.

Osaamisen kehittämisestä vastaa keskitetysti ISS:n henkilöstöyksikkö yhdessä liiketoiminnan ja muiden tukiyksiköiden kanssa. Yhteistyötä tehdään vahvasti myös muiden Pohjoismaiden kanssa kehittämällä yhteisiä koulutusohjelmia sekä jakamalla parhaita käytäntöjä eri maiden välillä. Kansainvälisistä, konsernin sisäisistä koulutusohjelmista vastaa ISS University.

Osaamisen kehittyminen vaikuttaa myönteisesti henkilöstön työmotivaatioon, työviihtyvyyteen ja alan arvostukseen.
  • ISMO PÄÄTTÄÄ HAKEA ISS:LTÄ KIINTEISTÖNHOITAJAN TÖITÄ.

    Suo­men kol­man­nek­si suu­rim­pa­na yk­si­tyi­senä työnan­ta­ja­na ISS on mu­ka­na ra­ken­ta­mas­sa suo­ma­lais­ta yh­teis­kun­taa, jos­sa kai­kil­le löytyy työ ja jos­sa jo­kai­sel­la on oi­keus hyvään työpaik­kaan. Sähköinen työnha­ku­lo­ma­ke ja yh­den­mu­kai­nen tapa rek­ry­toi­da sa­ma­nar­vois­ta­vat ha­ki­joi­tam­me.

  • ISMO PÄÄSEE HAASTATTELUUN.

    ISS:n ta­voit­tee­na on olla pal­ve­lua­lan ha­lu­tuin ja vas­tuul­li­sin työnan­ta­ja. Työhön valitaan vain sellainen työntekijä, joka soveltuu kyseiseen työhön. Jokainen työntekijämme saa kirjallisen työsopimuksen ja -todistuksen ja heille maksetaan vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa ajallaan.

  • TYÖ ALKAA PEREHDYTYKSELLÄ.

    Jokainen uusi työntekijä perehdytetään koeaikana työhönsä. Perehdytyksessä kerrotaan ISS:stä, sen eettisistä periaatteista ja arvoista, työturvallisuusasioista ja turvallisuussäännöistä, yritysturvasta ja ympäristönäkökulmista. Työntekijä saa allekirjoitettavan perehdytyskortin, johon on listattu kaikki asiat. Työntekijä käy myös työhöntulotarkastuksessa.

  • KOEAJAN PÄÄTTEEKSI PIDETÄÄN PALAUTEKESKUSTELU.

    ISS kan­nus­taa työnte­kijöitään kou­lut­tau­tu­maan ja ke­hittämään tai­to­jaan sekä yri­tyk­sen sisäisissä kou­lu­tuk­sis­sa että am­ma­til­lis­ta kou­lu­tus­ta tar­joa­vis­sa op­pi­lai­tok­sis­sa. Am­ma­til­li­sen osaa­mi­sen lisäksi ISS:llä pa­nos­te­taan asia­kas­pal­ve­lu- ja tii­mi­työtai­to­jen ke­hittämi­seen sekä tur­val­li­suus­kou­lu­tuk­seen.

 / 

Koulutuksella urapolulle

Koulutus lisää innostusta työhön.

ida stigzelius
PALVELUOHJAAJA
LAPPEENRANTA

Urapolku urkeni oppisopimuskoulutuksella

Ammatinvalinta on iso päätös nuoren elämässä. Se mietitytti myös palveluohjaaja Ida Stigzeliusta muutama vuosi sitten. Ida halusi löytää alan, jolla riittää töitä. Unelmana oli vakituinen työpaikka. Hän haki ISS:lle siivoustyöhön, ja noin vuoden työskentelyn jälkeen esimies nosti kehityskeskustelussa esiin mahdollisuuden oppisopimuskoulutukseen työn ohessa.

Ida pääsi Amieduun suorittamaan laitoshuoltajan ammattitutkintoa. Tutkinnon suoritettuaan hänet ylennettiin palveluohjaajaksi. – Sain peruskoulun jälkeisen tutkinnon, joka minulta vielä puuttui. Suurin hyöty koulutuksesta oli verkostoituminen ja erilaisten työtapojen oppiminen. Sieltä tulee tunne työssä pärjäämisestä ja ammattitaidosta, hän kertoo.

Ida otti seuraavan askeleen urapolullaan, kun esimies ehdotti jälleen kehityskeskustelussa siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinnon suorittamista. – Koulutus lisää innostusta työhön. Olen myös saanut mahdollisuuden haastavampaan työhön ja päässyt siivoamaan erilaisia ja vaativampia kohteita. Koulutuksen ansiosta voin ylpeänä sanoa osaavani siivota erittäin hyvin.

Seuraavaksi Idalla on suunnitelmissa suorittaa siivousteknikon erikoisammattitutkinto.

Henkilökohtaiset urapolut

Ammatillisen osaamisen kehittäminen on tärkeä tavoite ISS:llä. Koulutuksen muotona on usein oppisopimuskoulutus, jossa Amiedu on merkittävin koulutuskumppani. Osaamisen kehittämisessä käytetään työvälineenä suorituksen johtamisen vuosikelloa, jonka puitteissa käydään kehityskeskustelut ja analysoidaan jokaisen työntekijän henkilökohtainen koulutussuunnitelma.

– Kehitämme henkilökohtaisia urapolkuja, joissa koulutuksen ja työkokemuksen avulla voi edetä vaativimpiin tehtäviin. Yhtä tärkeää on eteneminen lineaarisesti uusin tehtäviin, ISS:n koulutuspäällikkö Elli Velling kuvailee.

LÄHDE: töISSä-henkilöstölehti 4/2013

Kehitämme henkilökohtaisia urapolkuja, joissa koulutuksen ja työkokemuksen avulla voi edetä vaativimpiin tehtäviin.

Päättäväisyys vie uralla eteenpäin

Kiitos kannustaville esimiehille.

kaika korhonen
aluejohtaja
ROVANIEMI

Tavoitteilla pääsee pitkälle

Uralla eteneminen ei aina vaadi vuosien kouluttautumista. Päättäväisyydellä ja suhtautumalla avoimesti uusiin asioihin pääsee pitkälle. ISS:n aluejohtaja Kaika Korhonen tunnustaa olevansa määrätietoinen ja tavoitehakuinen. Menestys yhdessä tehtävässä on avannut ovia seuraaviin haasteisiin.

– Olen asettanut työssäni itselleni tavoitteita, joita kohden olen pyrkinyt ja joiden saavuttamiseksi olen ollut valmis tekemään töitä, Kaika pohtii.

Erityiskiitoksen Kaikalta saavat työuran varrelle osuneet, eteenpäin kannustaneet esimiehet, sekä ISS:n tarjoamat kouluttautumismahdollisuudet.

Kaikan urapolku

1996
Siivousteknikko Rovaniemen Koti- ja Laitostalousoppilaitos
6/1996
Ura alkoi ISS:llä. Palveluohjaaja Kauppa-segmentissä Porvoossa
12/1996–1/2007
Palveluesimies
2/2007–9/2008
Asiakaspäällikkö
9/2008–10/2009
Aluepäällikkö
10/2009–5/2011
Projektijohtaja /asiakkuusjohtaja
5/2011–5/2012
Asiakkuusjohtaja, Keski- ja Pohjois-Suomi
6/2012 –
Aluejohtaja, Pohjois-Suomen palveluyksikkö

LÄHDE: töISSä-henkilöstölehti 4/2013


4.6.1 Perehdyttäminen ja työn opastus

Huolellisen perehdyttämisen kautta ISS tarjoaa henkilöstölle hyvät eväät työn aloittamiseen. Perehdyttämisen sisällöstä sekä perehdytysmenetelmistä vastaa henkilöstöyksikkö laatimalla valtakunnalliset perehdytysohjelmat ja valvomalla niiden suorittamista.

Tuote-, palvelu- ja asiakaskohtaisista perehdytyssisällöistä vastaa kehitysyksikkö yhdessä liiketoiminnan ja HR:n kanssa. Esimies vastaa siitä, että uusi työntekijä perehdytetään sovitun prosessin mukaisesti. Vakituisten uusien henkilöiden lisäksi on perehdytettävä myös määräaikaiset työntekijät, harjoittelijat, tehtävistä toiseen vaihtavat, pitkiltä vapailta palaavat henkilöt sekä vuokratyöntekijät. Perehdytys koostuu yritykseen, työtehtävään ja asiakkuuteen perehdyttämisestä. Perehdytyksen toteutuminen dokumentoidaan, ja perehdytysten toteutumista seurataan yritys- ja liiketoimintayksikkötasoilla säännöllisesti.


4.6.2 Jatkuva kehittyminen

Koulutus- ja valmennusohjelmien suunnittelu pohjautuu tehtävien edellyttämiin osaamisvaateisiin, asiakkaiden kanssa tunnistettuihin kehittämiskohteisiin sekä kehityskeskusteluissa ja henkilökohtaisissa keskusteluissa esille tulleisiin tarpeisiin.

Kehityskeskustelut ovat olennainen osa ISS:n henkilöstöjohtamista, ja niiden toteutumista ja laatua seurataan kaikilla organisaatiotasoilla. Kehityskeskusteluilla on vahva historia ISS:llä, ja niitä on toteutettu eri muodoissaan jo lähes kaksikymmentä vuotta.

Koko henkilöstö kuuluu kehityskeskusteluiden piiriin. Niiden tärkeänä tehtävänä on vahvistaa henkilöstön sitoutumista, motivaatiota sekä kyvykkyyttä suoriutua työtehtävistä. Työntekijöille kehityskeskustelut pidetään vähintään kerran vuodessa. Keskusteluissa käydään läpi yritykselle ja henkilöstölle keskeisiä teemoja, joiden kautta yhteisesti sovituista, tärkeistä asioista keskustellaan syvemmin. Toimihenkilöiden osalta kehityskeskustelut käydään kaksi kertaa vuodessa.

5 Toimihenkilöt käyttivät koulutukseen keskimäärin 5 työpäivää ja työntekijät yhden päivän.

Työskentely ISS:llä on innostavaa.

peter westermarck
JOHTORYHMÄN JÄSEN
iss palvelut

ISS:n palkkapolitiikka perustuu työehtosopimusten ja työn vaativuuden mukaiseen palkkaukseen. Toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden osalta käytössä on IPE (International Position Evaluation) -vaativuudenarviointijärjestelmä.

Palkitseminen on tapa huomioida onnistuneet suoritukset. ISS palkitsee hyvästä suoriutumisesta pikapalkkioilla. Perusteena voi olla esimerkiksi yksittäinen hyvä suoritus, kehitys- tai myynti-idean esiintuominen tai asiakkaalta saatu positiivinen palaute. Hyvään esimiestyöhön kannustetaan palkitsemalla vuosittain esimiehiä, jotka saavuttavat HEHKU -henkilöstötyytyväisyyskyselyssä hyvät tulokset.

ISS palkitsee työntekijöitään Hyvä henkilöstöteko -palkkiolla, joka jaetaan tehtyjen hakemusten perusteella keskitetysti yksittäisille henkilöille ja tiimeille kaksi kertaa vuodessa. Palkitsemisen tavoitteena on nostaa hyvät suoritukset esiin ja näin kannustaa koko tiimiä pyrkimään aktiivisesti yhteiseen päämäärään. Yhteisiä päämääriä ovat asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, asiakastyytyväisyys, hyvä työilmapiiri, työturvallisuus ja taloudellinen tulos.

Tulospalkkiojärjestelmien piiriin kuuluvat laajennetun johtoryhmän jäsenet sekä tulosvastuulliset esimiehet. ISS:n tulospalkkiojärjestelmässä palkkioon vaikuttavia tekijöitä ovat yhtiön, liiketoimintayksikön ja palveluyksikön kokonaistulos sekä henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyys. Tulospalkkiona maksetaan kriteerien täyttyessä tehtävästä riippuen 0,5–3 kuukauden palkkaa vastaava palkkio.

ISS palkitsee työntekijöitään Hyvä henkilöstöteko -palkkiolla.